Miten työhyvinvointi liittyy järjestelmäuudistuksiin?
Suomen työssäkäyvän väestön määrän ennusteet lähivuosikymmenille povaavat maailmaa, jossa samat asiat kuin nyt on saatava tehdyksi aiempaa pienemmällä määrällä ihmisiä. Yhtä selvää on, että investoinnit toimiviin tietojärjestelmiin ja prosesseihin auttavat selviämään tulevaisuuden haasteista.
Työn tehostaminen on kuitenkin muodostunut jo kirosanaksi esimerkiksi monissa julkishallinnon organisaatiossa. Tuottavuuden parantaminen mielletään usein synonyymiksi tehokkuuden ottamiselle irti ihmisten selkänahoista.
Mutta miksi näin on – miksei työvälineiden ja toimintatapojen modernisointi ole vain ja ainoastaan positiivinen asia?
Syynä on pitkälti se, että työn sujuvuudelle ei käytännössä useinkaan anneta sijaa hankkeiden onnistumisen mittaroinnissa. Projekti on onnistunut jos se saadaan budjetissa ja aikataulussa läpi. Usein työn ja järjestelmien tehostamiselle ei aseteta laadullisia kriteerejä työn sujuvuuden näkökulmasta.
Työssä jaksamisesta huolehtiminen toki on arvo sinällään mutta tässä yhteydessä katson asiaa puhtaasti taloudellisten arvojen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Isotkin investoinnit järjestelmiä uudistettaessa menevät hukkaan jos niiden käytettävyyttä ei varmisteta. Tehokkuuden kasvaminen on organisaatiotason suure ja tietotyötä tekevissä organisaatioissa sen yhtenä ilmentymänä yksilötasolla on työhyvinvointi. Tietotyön tuottavuuden kasvattaminen ei ole mahdollista jos samalla ei kasvateta työhyvinvointia.
Järjestelmät itsessään eivät tuo työn sujuvuutta. Kyse on fiksumpien toimintatapojen ja tekniikan muodostamasta kokonaisuudesta. Toimintatapojen kehittämisen merkitystä ei siis saa unohtaa järjestelmäuudistuksia tehtäessä vaan niiden suunnittelu pitää ottaa kiinteäksi osaksi hankkeita. Uudet teknologiat voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia toimintapoja. Jos näitä mahdollisuuksia ei selvitetä ja hyödynnetä, parhaimmillaankin saadaan autojen sijasta vain vähän nopeampia hevosia.
Sinisen Meteoriitin tavoite on kehittää sähköisten ratkaisuiden avulla yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja työn sujuvuuden kautta työhyvinvointia. Pyrimme saavuttamaan päämäärämme kiinnittämällä erityistä huomiota järjestelmien käytettävyyteen ja tietotyön toimintapojen sujuvuuteen. Tämä vaatii poikkitieteellistä osaamista ja vahvaa yhteistyötä asiakasorganisaation kanssa.
Tietotyön kehittämiselle on seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä suurempi tilaus kuin koskaan. Saattaa jopa olla, että sillä on kriittinen rooli meidän yhteiskuntamme kokonaistuottavuuden kasvussa. Yksityisten ja julkisten organisaatioiden pitää jatkossa nähdä tietotyö ja sen tehostaminen osana liiketoimintaansa, joka tuo heille aitoa kilpailuetua. Onnistuessaan kehitystyö parantaa myös työhyvinvointia!