6.6.2013

Verkkopalveluprojektien onnistumista tutkittu

Steerco tutki kevään 2008 aikana, miten verkkopalveluprojektin onnistumiseen keskeisesti vaikuttavista toimenpiteistä huolehditaan suomalaisten verkkopalveluprojektien eri vaiheissa ja miten projektit kokonaisuudessaan onnistuvat.

Tutkimus on jatkoa Steercon aiempina vuosina aiheesta tekemille tutkimuksille. Tämänvuotista tutkimusta varten haastateltiin 100 suomalaista eri organisaatioissa verkkopalveluprojektien kanssa työskentelevää asiantuntijaa, jotka edustivat kokemusta yhteensä noin 600 verkkopalveluprojektista.

Onnistumisen esteet palautuvat usein jo hankintavaiheeseen

Tutkimuksen mukaan verkkopalveluprojektien onnistumisen pullonkauloina ovat erityisesti tiukat aikataulut, lopputulosten vastaavuus projektille asetettuihin vaatimuksiin sekä verkkopalvelun ylläpidon ja jatkokehityksen haasteet. Näitä ongelmia oli projekteissaan kohdannut 80-90 % tutkimukseen vastanneista.

Onnistumisen ongelmat palautuvat suurelta osin jo verkkopalvelun hankintavaiheessa tehtävään suunnitteluun ja resursointiin. Esimerkiksi projektin lopputuloksiin voitaisiin merkittävästi vaikuttaa jo hankintaa valmisteltaessa kartoittamalla organisaation tarpeita parhaiten vastaavia verkkopalveluratkaisuja. Tätä ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan vielä tehdä läheskään kaikissa projekteissa.

Laadunvarmistukseen ei panosteta säännöllisesti

Projektin lopputulosten onnistumiseen voidaan verkkopalvelun toteutusvaiheessa vaikuttaa myös erilaisilla laadunvarmistuksen menetelmillä. Näistä etenkin käytettävyyden varmistaminen on tutkimuksen mukaan edelleen harvinaista: puolet vastaajista ei ole tehnyt käytettävyystutkimuksia yhdessäkään projektissa. Myös esimerkiksi teknisten laadunvarmistusten (mm. tietoturva-auditointi) toteuttaminen on tutkimustulosten perusteella yllättävän vähäistä.

Verkkopalvelujen tuloksia ja hyötyjä ei seurata

Kun tarkastellaan verkkopalvelun onnistumista sen hankinta- ja toteutusvaihetta laajemmin, merkittäväksi kehitysalueeksi nousee verkkopalvelujen seuranta ja jatkokehitys: Seurantaa ei tutkimuksen mukaan useimmiten tehdä kattavasti eikä systemaattisesti, esimerkiksi kolmannes vastaajista ei ollut seurannut lainkaan verkkopalvelunsa käyttöä tai käyttäjätyytyväisyyttä.

Verkkopalvelun jatkokehityksessä ei myöskään usein reagoida seurannassa tehtyihin havaintoihin ja käyttäjiltä saatuihin signaaleihin.

Verkkopalvelulle asetettujen tavoitteiden sekä palvelun käytön ja käyttäjien toiminnan seuraaminen on keskeinen tapa arvioida sekä verkkopalveluinvestointien hyötyjä että varmistaa palvelun menestyminen pitkällä tähtäimellä. Suomalaisten verkkopalveluprojektien osalta erityisesti tällä alueella näyttäisi olevan vielä paljon kehitettävää.

Tutkimuksen loppuraportin voi halutessaan tilata Steercosta yhteydenottolomakkeella.